Innovaatiotutkimus hakee ratkaisuja Suomen talouden haasteisiin

Vuonna 2024 Innovaatio- ja kasvututkimus haki tutkimusprojekteja innovaatioiden kansainvälistämiseen, uusien teknologioiden mahdollisuuksiin ja uhkiin sekä geopolitiikkaan.

Vuoden 2024 innovaatio- ja kasvututkimushaun kysymyksiä olivat mm.

• Miten tehdä suomalaisista innovaatioista kansainvälisempiä? Miten luoda kannustimia, jotka parantavat kyvykkyyttä ja luovat innovaatioita, jotka edistävät yritysten kansainvälistymistä?
• Miten uudet teknologiat lopulta parantavat hyvinvointia kansantaloudessa? Esimerkiksi mitkä tekijät edistävät kestävien innovaatioiden luomista yrityksissä ja lisäävät hyvinvointiin? Miten uudet teknologiat kuten tekoäly tai sosiaalinen media luovat mahdollisuuksia ja mitä uhkia näihin liittyy?
• Geopoliittinen tilanne on muuttunut radikaalisti viime vuosina. Mitkä ovat uudet teollisuuden ja innovaatiopolitiikan valinnat tässä uudessa tilanteessa?
• Kuinka innovaatiopolitiikan toimet voivat auttaa yritysten innovatiivisuutta, uudistumista ja kansainvälistymistä Suomen taloudessa?

Rahoitettaviksi valittiin seuraavat hankkeet:

Mobile is Global – how the new geopolitics influence the 5G and 6G industry

Aalto yliopiston ja Etlan hankkeessa tutkitaan, miten muuttuva maailmanlaajuinen geopoliittinen tilanne vaikuttaa matkaviestintäteknologiaan (5G/6G) ja tutkii, miten suomalainen ja eurooppalainen teollisuus ja niiden innovaatioekosysteemit voivat sopeutua muutokseen. Tavoitteena on määrittää 5G/6G-ekosysteemin strategiset alueet, jotka vaativat politiikkatoimia, ja esittää suosituksia toimenpiteistä erityisesti innovaatio- ja teknologiapolitiikan osalta suomalaisille päätöksentekijöille.

Challenge-led Innovation Policy, Geopolitical Uncertainty and security (CIPGES)

Suomen ympäristökeskuksen ja Helsingin yliopiston hankkeessa analysoidaan, miten geopolitiikan muutokset vaikuttavat suomalaiseen innovaatioympäristöön ja uuden haastelähtöisen innovaatiopolitiikan muotoutumiseen. Lisäksi tutkitaan, miten EU:n ja Suomen innovaatiopolitiikka pystyy vastaamaan muutoksiin sekä miten Pohjanmaan, Pohjois-Karjalan ja Uudenmaan alueet ja näillä alueilla toimivat yritykset kokevat geopolitiikan muutokset ja miten innovaatiotoiminnan resilienssiä näillä alueilla voidaan parantaa.

Charting the Change: Innovations, well-being, and Economic Transformations (CARTAGENA)

Etlan hanke tuottaa uutta tutkimustietoa teknologisen kehityksen monitahoisista vaikutuksista: 1) kuluttajien ja työntekijöiden hyvinvointiin, 2) suomalaisten yritysten menestymiseen tiukentuvassa ja muuttuvassa kilpailuympäristössä sekä 3) koko talouden rakennemuutokseen. Yhtenä tutkimusaiheena on generatiivisen tekoälyn vaikutuksia työntekijöiden tuottavuuteen, työtyytyväisyyteen ja työmarkkinoihin. Hanke tuottaa tutkittua tietoa yritysten liiketoimintaa ja työmarkkinoita muokkaavista tärkeistä muutosvoimista sekä innovaatioiden ja vihreän siirtymän hyvinvointivaikutuksista.

How to boost R&D through internationalization and sustainability?

Etlan ja Turun yliopiston hanke tutkii miten edistää yksityisen sektorin innovaatiotoimintaa ja talouskasvua vihreän siirtymän ja kansainvälisen kaupan näkökulmasta tarkasteltuna. Hankkeessa tutkitaan ulkomaankaupan muutosten vaikutuksia yritysten innovaatiotoimintaan, toimialojen sopeutumista (mm. T&K:n avulla) maailmankaupan muutoksiin, innovaatiointensiivisyyttä ja päästöjen vähentämistä, kustannustehokkuutta päästöjen vähentämisessä sekä ympäristöpolitiikan (kuten päästökauppa) vaikutuksia yritysten innovaatiotoimintaan Suomessa.

Governance of new technologies towards sustainability and well-being (GOWELL)

VTT:n hankkeen tavoitteena on analysoida uusien teknologioiden ennakoivan, osallistavan ja ohjaavan hallinnan edellytyksiä valituissa teknologia- ja haastevetoisissa case-tutkimuksissa, jotka ovat relevantteja Suomelle kuten: 1) ennaltaehkäisevät palvelut terveys- ja sosiaalisten ongelmien kertymisen välttämiseksi, 2) tekoäly lääketieteellisessä teknologiassa ja 3) uusien materiaalien simulointi kvanttilaskennan avulla. Tarkastelussa on 5 tiedeperusteista innovaatioekosysteemiä: mm. Oxford, ja Stanford.

Future-proofing Finland’s Strategic Competitiveness and Innovation System for a New Geopolitical Era

VTT:n ja Ulkopoliittisen instituutin hankkeessa sovelletaan strategisen kilpailukyvyn paradigmaa, joka asettaa kansallisen turvallisuuden taloudellisten näkökohtien rinnalle ja kannustaa siten arvioimaan uudelleen kriittisten teknologiasektoreiden, innovaatiopolitiikan ja kaupallisten strategioiden arvioinnin taustalla olevaa logiikkaa. Hanke rakentaa skenaarioita muuttuvasta toimintaympäristöstä, arvioi systemaattisesti riskejä ja toimintaympäristön muutosta, sekä politiikkatoimenpiteiden suunnittelun työkaluja.

Cultivating Nordic Lead Markets: Cross-border Collaboration as a Catalyst for Internationalization (NORDLEAD)

VTT:n hanke laajentaa ymmärrystä innovaatiopolitiikan mahdollisuuksista edistää yritysten kansainvälistymistä analysoimalla pohjoismaisten edelläkävijämarkkinoiden mahdollisuuksia ja menetelmiä. Edelläkävijämarkkinoilla viitataan markkinaympäristöön, joka tukee innovatiivisten ratkaisujen varhaista käyttöönottoa raivaten tietä niiden vakiintumiseksi globaaleiksi standardiratkaisuiksi. Hanke tuottaa ymmärrystä siitä, mitkä innovaatiot ja toimialat voivat hyötyä politiikkatoimenpiteistä edelläkävijämarkkinoiden kehittämiseksi ja eri toimenpiteiden vaikuttavuudesta.

Vuonna 2023 toteutetussa haussa oli kolme pääteemaa:

1. Dynamiikka ja uudet teknologiat palvelualoilla
2. Aineeton pääoma ja kyvykkyydet
3. Luovat alat ja uudistuminen

Rahoitettaviksi valittiin seuraavat hankkeet:

Technical standards as critical intangible capital for Finnish companies in an era of strategic competition (STANDARDEDGE)

IPR-University Centerin (Hanken), Lappeenrannan-Lahden teknillisen yliopiston ja Ulkopoliittisen instituutin hankkeessa analysoimme standardeja ja IP:tä koskevan sääntelyn merkitystä ja riskejä suomalaisille yrityksille ja taloudelle. Tekniset standardit ovat innovoinnin, talouskasvun ja tuottavuuden moottori verkottuneessa tietotaloudessa. Standardeista onkin muodostunut strategisen kilpailun pelikenttä keskeisten talousblokkien (USA, Kiina, EU) välille. Aineeton omaisuus (intellectual property, IP), erityisesti patentit, on merkittävä instrumentti standardien hallinnoinnissa.

• Blogi: Tutkimustietoa standardointiekosysteemin kehittämisen tueksi
• Blogi: Pilottitutkimuksella tietoa Suomen standardointiekosysteemistä

Metaverse meets the experience industry

VTT:n ja Itä-Suomen yliopiston hankkeessa kehitetään uusia tapoja tehdä innovaatiopolitiikkaa. Nämä tavat helpottavat ja tukevat eri sektoreiden välistä yhteistyötä elämysteollisuudessa (EI) ja siten lisäävät sektorin muodostavien matkailun, tapahtumien, taiteen ja kulttuurin, peli- ja teknologia-alan yritysten taloudellista menestystä. Olemme siirtymässä internetin tuomasta digitaalisesta muutoksesta metaversaaliseen muutokseen, joka yhdistää virtuaalisia ja reaalimaailman kokemuksia täysin uusilla tavoilla. Tämä muuttaa taloudellista ja sosiaalista elämää – tapoja, joilla työskentelemme, pelaamme ja kommunikoimme toistemme kanssa.

• Policy Brief 4/2024: Experience industry bounces back from the covid-19 pandemic

Intangibles as drivers of change and renewal: Firm dynamics underlying the next stage of the knowledge economy (INCHANGE)

Etlan hanke tarjoaa uusia näkökulmia sosioekonomiseen arvonluontiin ja sen uudistumiseen. Hanke täydentää tietämystämme aineettomien tuotannontekijöiden synnystä, kertymisestä, hyödyntämisestä ja vaikutuksista ja siten se tarjoaa parempaa tietoa yksityisen ja julkisen päätöksenteon tueksi. Hankkeessa luodaan kattava viitekehys yritysten aineettomien tuotannontekijöiden mittaamiselle.

Boosting productivity in services through digitalization

Etlan ja Turun yliopiston hanke tuottaa uutta tietoa digitaalisen muutoksen dynamiikasta Suomen yksityisellä palvelusektorilla ja sen vaikutuksista alan tuottavuuteen ja kilpailukykyyn. Yksityisen palvelusektorin merkitys Suomen kansantaloudessa on keskeinen niin arvonlisäyksen, viennin kuin myös työllisyyden kannalta. Toimialalla on parhaillaan käynnissä merkittävä rakennemuutos nopean digitalisaation ja kehittyvien liiketoimintaympäristöjen vauhdittamana.

Sustainable and innovative creative ecosystems: Ecological approach to policy innovation for creative sectors in Finland (ECOCRIN)

Turun yliopiston hankkeen tavoitteena on löytää ratkaisuja luovien alojen kasvu- ja innovaatiopotentiaalin kasvattamiseksi. Täsmällisiä politiikkatoimia varten on tärkeää tunnistaa ekosysteemin tarpeet ja toiminnot sekä keskeiset sidosryhmät. Paikalliset, alueelliset ja valtakunnalliset organisaatiot ja politiikat tukevat luovia aloja, mutta samalla tarvitaan julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin organisaatioiden yhteistoimintaa. Ylhäältä ohjatun ja siiloutuneen poliittisen toiminnan uusintamiseen tarvitsemme näkemyksellistä ruohonjuuritason ymmärrystä ekosysteemien tarpeista.

Vuonna 2022 toteutetussa haussa oli kolme pääteemaa:

1. Suomen innovaatio- ja toimintaympäristön houkuttelevuus
2. Innovaatiovetoinen talouden kasvu
3. Systeeminen muutos ja missiolähtöinen innovaatiopolitiikka

Rahoitettaviksi valittiin seuraavat hankkeet:

The Attractiveness of Finland as a Location for Productive Companies and Talented People

ETLAn hanke tutkii Suomen houkuttelevuutta ulkomaisten osaajien ja yritysten näkökulmista. Tutkimushanke koostuu neljästä toisiinsa liittyvästä osioista. Hanke tuottaa uutta tietoa Suomen houkuttelevuudesta osaajien ja yritysten näkökulmista hyödyntäen korkeatasoisia rekisteri- ja kyselyaineistoja sekä uusimpia tilastollisia menetelmiä. Hankkeen tuloksia voidaan hyödyntää Suomen houkuttelevuuden parantamiseen tähtäävien politiikkatoimenpiteiden suunnittelussa.

• ETLAn julkaisu: Miten yritysten mielestä Suomeen saataisiin lisää tutkimus- ja kehitystoimintaa
• Policy Brief 6/2023: Yrityskokodynamiikka ja kasvun esteet Suomessa

High-skilled internationals: bottom-up insight in policy innovation for work and entrepreneurship in Finland (HIWE)

Turun yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston hankkeessa tutkitaan eri kansainvälisten osaajien ryhmiä eri toimialoilta keskittyen heidän kokemuksiinsa. Tämän tiedon pohjalta hanke rakentaa tiiviissä yhteistyössä erilaisten yhteistyökumppaneiden kanssa laajaan yhteistoimintaan perustuvaa päätöksenteon mallia, joka avaa mahdollisuuden löytää innovatiivisia ratkaisuja kansainvälisten osaajien houkutteluun ja sitouttamiseen. Hankkeen tuotoksina syntyy yhteistoiminnallisesti tuotettuja politiikkasuosituksia sekä tiekartta, jolla hankkeen keskeiset löydökset siirretään politiikkatoimiin ja käytäntöön.

Innovation-led Pathways to Economic Growth

ETLAn hanke keskittyy innovaatiovetoisen talouskasvun uusiin lähteisiin, painottuen kestävään kehitykseen ja maahanmuuton tarjoamiin mahdollisuuksiin. Hanke tarjoaa tutkimusperusteista tietoa siitä, miten sääntely ja politiikkatoimet voisivat edistää tällaista kasvua Suomessa. Uusia talouskasvun lähteitä on ilmaantunut, mutta ymmärrys siitä, miten uusia kestävän kasvun lähteiden syntyä ja hyödyntämistä voitaisiin parhaiten edistää, on yhä puutteellinen. Hankkeen tavoitteena on auttaa suomalaisia päätöksentekijöitä tehokkaiden innovaatiopoliittisten ja tähän liittyvien toimien suunnittelussa.

• ETLAn julkaisu: Vihreiden tuotteiden tuotanto keskittyy korkean teknologian aloille

Foresight on Sustainable Growth: Vision for Post Green Transition Drivers of Prosperity (ForGrowth)

VTT:n ja Laboren hanke tukee vihreää siirtymää analysoimalla uutta kestävän kasvun paradigmaa ja tuottamalla sen kanssa yhteensopivia politiikkasuosituksia. Nykyisten ja tulevien sukupolvien hyvinvointi on läheisessä yhteydessä sosioekonomisen järjestelmän toimintaan – paikallisesti ja globaalisti. Hankkeen tavoitteena on muuttaa sosioekonomista järjestelmää siten, että ympäristön nykyisen ja tulevan tilan merkitykset ihmisten pidemmän aikavälin hyvinvointiin tulevat keskeisiksi osiksi järjestelmää. Hankkeessa tehdäänkin ennakointia, jota ohjaa sen toteuttajien ymmärtämys talouskasvun teorioista ja empiriasta sekä kestävyydestä.

• Policy Brief 2/2024: Onko öljyhuippua yhä syytä pelätä?
• Policy Brief 1/2024: Geopolitiikka nakertaa vihreää kasvua
• Policy Brief 4/2023: Vihreä siirtymä synnyttää kasvua
• Policy Brief 1/2023: Innovaatioita suuntaamalla vihreään kasvuun

Practicing mission-oriented innovation policy: theoretical and practical foundations for inclusive and systems of use approaches

Vaasan yliopiston hanke käyttää kahta analyyttistä näkökulmaa – osallistavaa eli inklusiivista politiikkaa ja käyttäjäryhmät (systems of use) lähestymistapaa – keinoina analysoida ja edistää missiolähtöistä innovaatiopolitiikkaa. Hanke vastaa muun muassa kysymyksiin kuinka onnistuneesti saadaan aikaan suuria systeemisiä muutoksia ja/tai transformaatioita sekä miten missiolähtöinen politiikka voi luoda lisäarvoa yrityksille ja yhteiskunnalle? Hanke soveltaa yllä kuvattuja analyyttisia lähestymistapoja Suomessa käynnissä olevien missioiden analyysissä.

• Policy Brief 3/2023: Inclusion in Mission-Oriented Innovation Policy

Informational Infrastructure to Accelerate Mission-Oriented System-Level Transformations

Aalto yliopiston ja VTT:n hankkeen tavoitteena on tukea Suomea saavuttamaan johtava asema uusien missiolähtöisten politiikkojen toteuttamisessa. Hyödynnämme innovatiivisia työkaluja ja lähestymistapoja, jotka edistävät tietoinfrastruktuurien käyttöönottoa missiolähtöisen politiikan vaikuttavuuden varmistamiseksi. Hanke tuottaa uutta tieteellistä tutkimusta ja ymmärrystä missiolähtöisen innovaatiopolitiikan työkaluista ja informaatioinfrastruktuureihin liittyvistä innovaatioista sekä konkreettisia neuvoja suomalaisen elinkeino-, innovaatio- ja yrittäjyyspolitiikan kehittämiseksi.

• Policy Brief 3/2024: Catalysing transformation the imperative of informational infrastructures in mission driven innovation policies

Vuonna 2021 toteutetussa haussa oli kolme pääteemaa:

1. Kasvukilpailukyvyn, viennin ja kyvykkyyksien rooli pienissä kehittyneissä talouksissa.
2. Innovaatiotoiminnan kyvyt yrityksissä ja innovaatiopolitiikan vaikuttavuus yhteiskuntaan, ympäristöön ja talouteen.
3. Suomalaisten yritysten resilienssi ja ulkoisten shokkien vaikutukset pitkällä aikavälillä.

Rahoitettaviksi valittiin seuraavat hankkeet:

Co-designing sustainability-oriented innovation policy: experiences, instruments and solutions VTT, SYKE

VTT ja SYKE:n projektissa tutkitaan miten suunnitella muutosvoimaista innovaatiopolitiikkaa, joka huomioi ympäristöllisen, sosiaalisen sekä taloudellisen kestävyyden tavoitteet. Tutkimuksessa kartoitetaan kansainvälisiä lähestymistapoja kestävyysorientoituneeseen innovaatiopolitiikkaan, arvioidaan Suomen innovaatiopolitiikan kokonaisuutta kestävyyden näkökulmasta sekä analysoidaan yritysten tarpeita kestävyysinnovaatioiden synnyttämiseksi.

• ORSI Policy Brief: How to support sustainability transformation with innovation policy
• ORSI Politiikkasuositukset: Näin innovaatiopolitiikalla tuetaan kestävyysmurrosta

Company Resilience in the Era of Globalization (CRIEG)

ETLA:n ja VTT:n projektissa keskitytään yritysten resilienssiin eli selviytymiskykyyn koskien ulkoisia shokkeja. Tutkimushanke koostuu seuraavista osista: Ensiksi miten yritykset ovat uudistuneet koronakriisissä, toiseksi mikä on ollut arvoketjujen rooli koronakriisissä ja kolmanneksi mikä on politiikkatoimien vaikutus yritysten resilienssiin.

• ETLA: Lisäsikö digitalisaatio iskunkestävyyttä korona-aikana?

Actions for Sustainable Business Reneval

VTT:n ja Hankenin projektissa keskitytään yrityksen päätöksenteon perusteihin kestävän kehityksen suorituskykyyn vaikuttavista toimenpiteistä. Lisäksi tuotetaan tietoa tukemaan politiikkatoimia, jotka tukevat talouden laaja-alaista kestävän kehityksen siirtymää.

Towards an entrepreneurial welfare state – The practices of challenge-driven innovation policies

Hankenin projektin päätavoitteena on muodostaa ymmärrys käytänteistä, joiden avulla julkiset organisaatiot voivat toteuttaa haastelähtöistä innovaatiopolitiikkaa yhteistyössä yksityisen ja kolmannen sektorin kokeilujen kanssa. Projektissa tutkitaan myös pitkän aikavälin tavoitteita.

Vuonna 2020 toteutetussa haussa oli kolme pääteemaa:

1. Mitä ovat tärkeimmät ajurit kestävään kasvuun?
2. Miten kehitetään globaaleja ekosysteemejä Suomessa?
3. Mitkä ovat julkisen innovaatiorahoituksen ja kasvupalveluiden vaikutukset?

Rahoitettaviksi valittiin seuraavat hankkeet:

Evolving innovation space, RDI policies and impact evaluation (ELVIS)

Vaasan yliopiston projektin ydintavoite on luoda ja kehittää empiirisesti testattavia vaikuttavuuden arvioinnin kriteereitä, konsepteja ja menetelmiä, ja haastaa nykykeskustelua vaikuttavuuden arvioinnin mahdollisuuksista. Projekti tuottaa uutta tietoa alan kehittämiseen ja uudistamiseen tiiviissä yhteistyössä kansainvälisten huippututkijoiden ja yhteiskunnan sidosryhmien kanssa.

• Policy Brief 4/2022: Impact framework and impact management at Novo Nordisk Foundation
• Policy Brief 3/2022: Evolving innovation space
• Policy Brief 2/2022: Inclusive Innovation Policy

INNOSDG

VTT:n projektin tavoitteena on tutkia kestävää kehitystä empiirisen tekoälypohjaisen mallin avulla. Malli hyödyntää eri toimintoja laaja-alaisesti, kuten tutkimus- ja kehitystyötä, julkista rahoitusta ja eri ekosysteemien (yritysten, alueellisen, kansallisen ja kansainvälisen) yhteistyötä.

• Policy Brief 5/2021: Academic Corporate Collaboration and SDGs: Benchmarking Finland

How to succeed in the ecosystem game

Aalto-yliopiston projektin tarkoituksena on lisätä ymmärrystä innovaatioekosysteemien luomisesta ja hallinnasta. Projektissa tutkitaan monialaisten ja -tasoisten innovaatioekosysteemien tutkimuksen ja käytännön välistä kuilua, ekosysteemien muodostamista, johtamista sekä vaadittavia institutionaalisia rakenteita.

Reigning growth through innovation

ETLAn ja Turun yliopiston projektissa vastataan kasvuparadigman keskeisiin haasteisiin, jolloin innovaatiot edellyttävät entistä erikoistuneempaa osaamista ja työ- ja työsopimusten luonne muuttuu. Samalla etsitään uusia poliittisia vipuvaikutuksia innovaatioiden tehokkuuden lisäämiseksi covid-pandemian jälkeisessä globaalissa kehityksessä.

Effects of subsidized collaboration on spatial innovation capacity

Tässä VTT:n ja Itä-Suomen yliopiston projektissa tutkitaan innovaatiotoimijoiden yhteistyön ja tiedon leviämisen vaikutuksia alueelliseen innovaatiokapasiteettiin. Projekti tuottaa uutta tietoa päätöksentekijöille, jotka ovat vastuussa TKI-tukiin, aluekehitykseen ja innovaatiokapasiteettiin, innovaatiopolitiikkaan ja kysyntäpuolen innovaatiotoimintaan liittyvän politiikan kehittämisestä.

• Policy Brief 6/2022: Innovatiivisten julkisten hankintojen yhteiskunnallisten vaikutusten skaalautumisesta
• Policy Brief 1/2022: Can R&D funding stimulate recovery growth?

50plus SIBS – 50plus companies sustainable growth paths and resilience in global business ecosystems

Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen ja VTT:n tutkimuksessa tunnistetaan 50+ -yritysten kestävän kasvun polkuja globaaleissa liiketoimintaekosysteemeissä. Lisäksi tarkastellaan suomalaisen innovaatio- ja toimintaympäristön kykyä valmistautua maailmanlaajuisista talousvaihteluista ja ennennäkemättömistä sokeista tuleviin haasteisiin, kuten COVID-19-pandemia ja sietää niitä (resilienssi), sekä mahdollisuuksia kääntää COVID-19-kriisin aiheuttamat haasteet uusiksi liiketoimintamahdollisuuksiksi.

•  Policy Brief 5/2022: Ekosysteemeistä vauhtia keskisuurten yritysten kasvuun

Vuonna 2019 toteutetussa haussa oli kaksi pääteemaa:

1. Mitä ovat globalisaation haasteet innovaatioista kasvua hakeville yrityksille ja alustojen kehittämiseen?
2. Mikä on julkisen t&k- ja innovaatiorahoituksen ja vientipalvelujen vaikuttavuus suomalaisissa yrityksissä?

Rahoitettaviksi valittiin seuraavat neljä projektia:

Policy Rationales in the Shift to Digital Platform Economy, Aalto University

Aalto-yliopiston projektissa selvitetään digitaalisen alustatalouden vaikutusta suomalaisten yritysten liiketoimintaan ja kilpailukykyyn sekä arvioidaan Suomen julkisen innovaatiorahoituksen nykytilaa. Hanke keskittyy seuraaviin toimialoihin: terveys ja hyvinvointi, liikkuminen, energia, oppiminen ja valmistava teollisuus. Tavoitteena on uuden tiedon ja työkalujen luominen suomalaiseen innovaatiopolitiikkaan digitaalisessa alustataloudessa. Uusimmat julkaisut:

• Kuinka alustataloutta voidaan vauhdittaa terveysalalla
• Miten kiihdyttää alustataloutta opetusalalla
• Miten alustataloutta tulisi edistää liikennealalla?
• Miten käy innovaatioille alustataloudessa? Valmistavan teollisuuden neljä haastetta - ja ratkaisua
• Alustatalouden faktat ja myytit -podcast

Fast Expert Teams in a Digital Platform Economy, Lappeenranta University of Technology

Lappeenrannan teknillisen yliopiston projektissa tutkitaan digitaalisia alustoja hyödyntävien nopeiden tiimien menestystekijöitä sekä analysoidaan innovaatiopolitiikan sidosryhmien kanssa sitä, miten nykyinen innovaatiopolitiikka estää tai edistää niiden toimintaa. Projektissa tuotetaan uutta tietoa kriittisistä nopeiden tiimien menestystekijöistä sekä innovaatiopolitiikan kehittämismahdollisuuksista.

Shaping the future in the ERA of intelligent tools: AI and BEYO

BRIE-ETLAon kansainvälinen ja monialainen projekti, joka tuottaa tutkimustuloksia, miten Suomen tulisi muotoilla älykkäitä työkaluja ja innovaatioekosysteemejä kilpailuedun varmistamiseksi alustojen, laajan datan hyödyntämisen ja tekoälyn avulla. Linkkejä uusimpiin tutkimuksiin:

• "Data Markets in Making: The Role of Technology Giants" 
• "Artificial Intelligence Platforms – A New Research Agenda for Digital Platform Economy" 
• "Short-term impacts of GDPR on firm performance" 
• Policy Brief 1/2021: Teknologiajättien yrityskauppojen valvontaa tehostettava  
• Policy Brief 4/2021: Yksitoista oppia koneoppimisen meta-analyysistä 

INNOPACT – Advanced methods for the impact assessments of technological and business experimentation, VTT

VTT:n projektin tavoitteena on yhdistää sekä historiallinen mutta dynaaminen ja tulevaisuuteen suuntautuva lähestymistapa, julkisten innovaatiotoimien vaikutusten arvioimiseksi. Projekti tuottaa uutta tietoa vaikuttavuuden arvioinnista ja siitä mikä oikeuttaa erilaisten ohjelmien, organisaatioiden tai poliittisten instrumenttien olemassaoloa.

• Blogi: Innovaatiotoiminnan mittaaminen vaatii laajaa ymmärrystä vaikuttavuudesta
• Policy Brief 2/2021: Making invisible visible: systemic impacts of Business Finland
• Policy Brief 3/2021: Do innovation subsidies generally work?