Uutta kansainvälistä osaamista liiketoiminnan tarpeisiin

Hae Co-Research-rahoitusta, kun:

Projekti synnyttää uutta tietoa ja osaamista elinkeinoelämässä tärkeiksi ennakoiduille osaamisaloille

• Tutkimusaiheet perustuvat tutkimusorganisaatioiden tutkimusideoihin ja yritysten ennakoituihin tarpeisiin.
• Tutkimuslaitokset synnyttävät uutta tietoa ja osaamista.
• Tutkimuksen ohjausryhmään ja rahoittamiseen on sitoutunut laaja joukko potentiaalisia tulosten hyödyntäjiä

Projektissa tavoiteltujen tulosten hyödyntämiseen odotetaan liittyvä suuri vientiliiketoiminnan potentiaali

• Projektin tulosten vaikutus yritysten kilpailuetuun ja -kykyyn kansainvälisillä markkinoilla odotetaan olevan suuri pitkällä aikavälillä ja vientiliiketoiminnan potentiaali on suuri.
• Tutkimuksessa korostuvat disruptiiviset sekä strategiset, strategista osaamista kehittävät aihealueet

Konsortio on hankkeen toteuttamisen kannalta tarkoituksenmukainen

• Konsortion osallistujilla on riittävä osaaminen ja resurssit yhteishankkeen tavoitteiden saavuttamiseksi. Jokaisella osallistujalla on perusteltu rooli yhteishankkeen toteuttamisen tai hyödyntämisen kannalta.
• Projekti edistää merkittävästi uuden osaamisen luomista, mitä yritykset odottavat voivansa hyödyntää myöhemmin T&K- ja liiketoiminnassaan uudistaakseen liiketoimintojaan. Hyviä yritysrahoittajia ovat ne, joilla on kykyä hyödyntää hankkeessa luotavaa uutta tutkimusosaamista omassa vientiin tähtäävässä T&K- ja liiketoiminnassaan.
• Co-Research yhteishankkeen voi muodostaa vähintään kaksi tutkimusorganisaatiota yhdessä.
• Projektin on liityttävä johonkin erityishakuun, jossa on maininta rahoituksen käytön mahdollisuudesta (esim. Veturiyritysten Kumppanuusrahoitushaku). Hankkeessa on tyypillisesti oltava mukana myös vähintään kolme potentiaalista hyödyntäjäyritystä, jotka osallistuvat hankkeen rahoitukseen tai luovuttavat tutkimusorganisaatiolle muuta tutkimusorganisaatioiden kustannuksia korvaavaa panosta. Rahoitus on vastikkeetonta, eikä sitä vastaan voi vaatia esim. konsultointia tms. Usein tarkoituksenmukainen potentiaalisten hyödyntäjien määrä on reilusti suurempi. Rahoitusosuudet voivat olla erisuuruisia esim. yritysten koon mukaan. Lisäksi mukana voi olla muulla tavalla hankkeeseen panostavia yrityksiä tai muita osallistujia, kuten toimialajärjestöjä ym. Näiden rooli sekä panostus tulee kuvata ja niiden tulee täydentää sekä edesauttaa projektin tavoitteita.
• Mikäli projektin tutkimuksessa käytetään yrityksiltä saatuja case-esimerkkejä tai tutkimusongelmia, tulee tulosten olla avoimesti julkistettavissa ja tutkimusorganisaatioiden hyödynnettävissä rajoituksetta. Tällaisten käytön tulee tukea suoraan tutkimushypoteesin ratkaisua eikä niiden luonne voi olla tapauskohtainen ja konsultatiivinen, vain yhteen yritykseen kohdistettu ratkaisu.
• Co-Innovation-yhteishanke on yleensä tarkoituksenmukaisempi kuin Co-Research silloin, kun yrityksillä on kiinnostusta sekä kykyä tulosten hyödyntämiseen omassa T&K toiminnassa yhtäaikaisesti osana yhteishanketta.

Julkiselle tutkimukselle on osoitettu kysyntä

• Business Finland rahoittaa tutkimusorganisaatioiden ongelmalähtöistä, kansainvälisesti kilpailukykyistä tutkimusta, jossa tehdään kansainvälistä yhteistyötä.
• Julkisen tutkimusprojektin tulosten tulee olla laajasti hyödynnettävissä myös Co-Research-konsortion ulkopuolella.
• Julkista tutkimusprojektia ovat ohjaamassa potentiaaliset hyödyntäjäyritykset. Yritysten on hyvä huomioida, että tutkijat usein julkaisevat tutkimustuloksia jo projektin aikana, mutta yhteishankkeen rahoitukseen osallistuvat yritysosallistujat voivat sopia tutkimusorganisaatioiden kanssa julkaisukäytännöistä. Julkisen tutkimuksen tulosten julkaisemista ei voi estää kuin siltä osin, että tutkimustuloksissa tai lähdeaineistossa on yrityksiä koskevia liikesalaisuuksia. Tällaisen aineiston käyttöä tutkimuksessa on syytä välttää.
• Yrityksillä, jotka rahoittavat tutkimusorganisaatioiden tutkimusprojekteja, on ensisijainen neuvotteluoikeus tutkimusprojektin tulosten hyödyntämisestä, elleivät osallistujat toisin sovi.
• Tutkimustahoilla tulee olla oikeus käyttää lähdeaineistoa tai tarvittavia immateriaalioikeuksia uuden tiedon ja osaamisen luomisen ja levittämisen tarpeisiin kattaen myös syntyneen tiedon ja osaamisen taloudellisen hyödyntämisen.
• Projektisuunnitelmassa on mukana suunnitelma tulosten levittämiseksi

Julkisessa tutkimuksessa tehdään kansainvälistä yhteistyötä

Rahoitettavilta tutkimusprojekteilta edellytetään pääsääntöisesti aina kansainvälistä yhteistyötä ja vain poikkeustapauksissa kansallisen tason yhteistyö on riittävää rahoituksen saamiseksi. Kansainvälisen yhteistyön pitää olla perusteltua projektin tavoitteille. Usein sen avulla voidaan edesauttaa muualla kehitetyn merkittävän osaamisen siirtoa Suomeen. Vähimmäistaso kansainväliselle yhteistyölle on projektissa toteutettu organisoitu tiedonvaihto, jolla hankitaan projektille hyödyllistä tietoa suunnitelmallisesti projektin aikana. Edellytys koskee kaikkia konsortiossa olevia projekteja. Projektille on eduksi, jos vähimmäistaso ylittyy esim. tutkijavaihdon, yhteisen kv. tutkimussuunnitelman tai muun kv. yhteistyön kautta.

Normaali rahoitustaso Co-Research-tutkimusprojektille on 60 %. Tiivistä kansainvälistä yhteistyötä tekevälle tutkimusprojektille Business Finlandin rahoitusosuus on 70 %. Rahoitustaso määräytyy projektikohtaisesti, eli yhteishankkeen projekteilla voi olla eri rahoitustaso.

Projektissa on tiivistä kansainvälistä yhteistyötä, jos ainakin toinen seuraavista edellytyksistä täyttyy:

• Yhteishanke, jossa on yhteiset tavoitteet ja toimenpiteet ja yhteinen projektisuunnitelma ulkomaisen organisaation kanssa. Kv. kumppanilla on oltava uskottava rahoitussuunnitelma omalle osaprojektilleen.
• Osaamisen liikkuvuus Suomeen tai Suomesta, vähintään 24 htkk tutkijavaihtoa (yhteishankkeessa lasketaan yhteen kaikkien tutkimusorganisaatioiden tutkijavaihdot, jolloin korotettuun rahoitustasoon ovat oikeutettuja ne tutkimuslaitokset joilla on vähintään 3 htkk tutkijavaihtoa). Tutkijavaihdoksi lasketaan vain yhtäjaksoisesti 3 htkk tai pidempään kestävät tutkijavaihdot, ei tätä lyhyempiä vierailuja. Tutkijavaihdon keskeinen sisältö ja vaikutus projektin tavoitteiden saavuttamiseen on selkeästi kuvattu projektisuunnitelmassa.

Projekti voi liittyä veturiyritysten ekosysteemiin tai muihin hakuihin, jos hakuilmoituksessa on niin mainittu

Co-Research-projekti on mahdollista liittää veturiyrityksen ekosysteemiin, mikäli haussa on näin mainittu. Tutkimusorganisaatiot voivat muodostaa Co-Research-projektin silloin, jos se liittyy tiekartan aihepiireihin ja jos kyseessä on sellainen strateginen tutkimusalue, johon ei ole vielä löydettävissä yrityskumppanuuksia.

• Veturiyritysten ekosysteemeihin liittyville tutkimusprojekteille ja Co-Research-yhteishankkeille on määrätyt hakuajat (tyypillisesti 2-3 kertaa vuodessa).
• Aina kun ollaan suunnittelemassa Co-Research-projektia, niin kannattaa ensimmäiseksi tutustua veturiyritysten ekosysteemiin ja selvittää, onko projektilla yhtymäkohtia veturien tiekarttoihin.
• Ennen rahoitushakemuksen tekemistä hankkeen sisällöstä ja toteutuksesta tulee keskustella Business Finlandin ja veturiyritysten yhteyshenkilöiden kanssa.
• Usean yrityksen sitoutuminen ohjausryhmätyöskentelyyn on välttämätön edellytys rahoitukselle, jos tutkimusorganisaatioiden projekteilla ei ole rinnakkaisia yritysprojekteja (Co-Innovation). Yritysten rahoitus tutkimusprojektille on hyvä, selkeä ja käytännöllinen sitoutumisen ja mielenkiinnon mittari.

Myös joissakin erityishauissa esim. alkaviin ohjelmiin liittyen tutkimusorganisaatiot voivat muodostaa Co-Research-projekteja. Näissä tapauksissa asia on mainittu hakuilmoituksessa. Ks. avoinna olevat haut. Haussa on voitu antaa myös tarkentavia ohjeita sekä muita rajoituksia rahoituksen käytölle.

Co-Research-projekti on julkisen tutkimusorganisaation tutkimusprojekti. Co-Research-projektit voivat muodostaa yhteishankkeen, jossa tehdään tiivistä yhteistyötä osapuolten kesken. Jokaisen osapuolen omassa hakemuksessa on kuvattava, miten projekti kytkeytyy yhteishankkeeseen. Konsortiolla on oltava yhteinen tutkimussuunnitelma, josta selviää yhteiset tavoitteet sekä riittävällä tavalla kunkin osapuolen osuus kokonaisuudesta. Osaprojektihakemuksilla voi olla lisäksi tarkemmat osaprojektikohtaiset suunnitelmat.

Hankkeessa on tyypillisesti oltava mukana myös vähintään kolme potentiaalista hyödyntäjäyritystä, jotka osallistuvat hankkeen rahoitukseen. Rahoitus on vastikkeetonta, eikä sitä vastaan voi vaatia esi. konsultointia tms. Usein tarkoituksenmukainen konsortion koko on reilusti suurempi. Rahoitusosuudet voivat olla erisuuruisia esim. yritysten koon mukaan. Lisäksi mukana voi olla muulla tavalla hankkeeseen panostavia yrityksiä tai muita osallistujia, kuten toimialajärjestöjä ym. Näiden rooli sekä panostus tulee kuvata ja niiden tulee täydentää sekä edesauttaa projektin tavoitteita.

Kansainvälisen yhteistyön toteuttamiseksi projektiin voi sisällyttää organisoidun tiedonvaihdon, tutkijavaihdon sekä yhteistutkimuksen suomalaisen osapuolen kuluja. Hankkeeseen ei yleensä voi sisällyttää tutkimusosioiden alihankkimista konsortion ulkopuolelta muilta kotimaisilta tutkimusorganisaatioilta, vaan näiden tulee olla osa konsortiota. Rahoituksella ei myöskään voi kattaa ulkomaisen tutkimusorganisaation tekemän tutkimustyön kuluja. Sen sijaan tutkijanvaihtoon liittyvät kulut, mm. välttämättömät ulkomaisen tutkimuslaitoksen maksut voidaan hyväksyä. Tutkimuksen toteuttamiseen liittyvät, kokonaisuuteen nähden pienet palveluiden hankinnat ovat mahdollisia sekä yrityksiltä että muilta tutkimuslaitoksilta.

Tutkimustiedon levittämisen kulut voivat olla osana rahoitettavaa projektia. Tapauskohtaisesti voidaan hyväksyä uuden tutkimusprojektin valmistelu osana rahoitettavaa projektia.

Kaikki toimenpiteet, joille haetaan rahoitusta, tulee olla esitetty projektisuunnitelmassa. Rahoitussuunnitelmaan voi hakea muutosta projektin aikana perustelluista syistä.

Mikäli projektin tutkimuksessa käytetään yrityksiltä saatuja case-esimerkkejä tai tutkimusongelmia, tulee tulosten olla avoimesti julkistettavissa. Tällaisten käytön tulee tukea suoraan tutkimushypoteesin ratkaisua eikä niiden luonne voi olla tapauskohtainen ja konsultatiivinen, vain yhteen yritykseen kohdistettu ratkaisu.

Tutkimusprojektit

• Normaali rahoitustaso Co-Research-tutkimusprojektille on 60 %. Tiivistä kansainvälistä yhteistyötä tekevälle tutkimusprojektille Business Finlandin rahoitusosuus on 70 %.
  • Projektin kokonaiskesto on tyypillisesti 2-3 vuotta.
  • Tutkimuksessa tulee tehdä kansainvälistä tutkimusyhteistyötä.
  • Tutkimusprojektilla tulee olla laadukas tulosten levittämissuunnitelma.
  • Tutkimusorganisaatioiden projekteissa noudatetaan Business Finlandin julkisen tutkimuksen rahoituksen yleisiä ehtoja.

Tutkimusorganisaatio: 

Keskustele ennen rahoituksen hakemista suunnitteilla olevasta projektista ja hakemuksesta oman organisaatiosi tutkimuksen tukipalvelujen kanssa.

Jos keskustelut organisaationne tutkimuksen tukipalvelujen kanssa johtavat idean jatkovalmisteluun, niin tutkimuksen tukipalveluista ohjataan ideanne Business Finlandiin, jossa nimetään Co-Research-kokonaisuudellenne yhteyshenkilö. Valmistaudu esittelemään hankesuunnitelma Business Finlandin yhteyshenkilölle ennen rahoitushakemuksen lähettämistä.. Co-Research-yhteishankkeen osallistujien on hyödyllistä nimetä hankkeelle keskuudestaan valmistelua ja yhteistyötä johtava koordinaattori.

Huolehdi, ettei rahoituksen saamiselle ole esteitä

Emme voi myöntää rahoitusta, jos:

• Projektin liiketoimintapotentiaali pitkällä aikavälillä on pieni verrattuna tarvittavaan rahoitukseen, tai tutkimuksen aihealue on tavanomainen.
• Projektissa ei ole riittävästi uskottavan tavoitteen saavuttamiseen tarvittavaa tutkimusosaamista sekä kansainvälistä tutkimusyhteistyötä.
• Tutkimusta tekevillä tahoilla ei ole riittäviä immateriaalioikeuksia tutkimuksen kohteeseen.
• Yhteishankkeen potentiaalisten yrityshyödyntäjien joukko on suppea tai yksi yritys dominoi tulosten potentiaalista hyödyntämistä.
• Yhden tai useamman potentiaalisen hyödyntäjäyrityksen taloudellinen tila tai muu liiketoiminnallinen syy muodostaa olennaisen esteen tai riskin tulosten mahdolliselle hyödyntämiselle kotimaassa, mikä johtaa merkittävään kokonaisriskiin hyödyntämisen kannalta.

Tutustu rahoitusehtoihin

Rahoitusehdoissa kerromme, mitä kustannuksia Business Finland voi rahoittaa, miten seuraamme projektin kustannuksia ja miten raportoit projektin etenemisestä.

Julkisen tutkimuksen rahoituksen ehdot (pdf)

Tutustu arviointikriteereihin

Arvioimme projektinne tai yhteishankkeenne kokonaisuutta ja otamme huomioon muut rahoituksesta kilpailevat hakemukset.
Tärkeitä arviointikohteita ovat:

• Tutkimuksen disruptiivisuus sekä vaikutus strategisen osaamisen synnyttämiseen.
• Projektin tulosten pitkän aikavälin vaikutus yritysten kilpailuetuun kansainvälisillä markkinoilla ja tavoiteltu viennin potentiaali
• Projektin tai yhteishankkeen toteutus:
  • Ovatko yhteishankkeen osapuolet oikeat tulosten saavuttamiseksi? 
  • Jakautuuko tekeminen tavoiteltavien tulosten kannalta järkevästi?
  • Onko yritysten rahoituspanostus sopivassa suhteessa ja riittävän laaja-alaista tutkimuksen aiheeseen ja tavoitteisiin nähden.
  • Miten hanke vaikuttaa osaamisen kehittymiseen Suomessa?
  • Julkisen tutkimuksen kansainvälisen yhteistyön määrä ja laatu
  • Tutkimusprojektin tulosten levittämissuunnitelman laatu, keskeiset toimenpiteet ja kanavat tulosten hyödyntämiseksi ja syntyneen tiedon levittämiseksi
  • Ratkaisun uutuus ja kilpailuetu, vaikutus elinkeinoelämän uudistumiseen, markkinapotentiaali sekä yhteiskunnallinen vaikuttavuus.

Tutkimusorganisaatioiden projekteissa arvioimme, miten julkinen tutkimus luo pohjaa uusille innovaatioille ja osaamiselle sekä miten projektin tulokset ovat hyödynnettävissä elinkeinoelämän tarpeisiin. Julkisen tutkimuksen projektissa ei voida tehdä yritysten tuotekehitystyötä. Tutkimusprojektin tulokset toimivat pohjana yritysten omille kehittämisprojekteille.

Rahoitusta Co-Research-projektiin voi hakea vain erikseen mainittavien hakujen yhteydessä.

Rahoitushakemuksen tekeminen ja lähettäminen

Rahoitushakemukset tehdään Business Finlandin asiointipalvelussa. Kaikki rahoitusta hakevat osallistujat käyttävät Co-Research-hakemuslomaketta. Lue myös ohje hakemusten täyttämiseen.

Yhteishankkeen osallistujat tekevät omat hakemuksensa

Jokainen yhteishankkeessa omaan osaprojektiin rahoitusta hakeva osallistuja tekee oman osallistujahakemuksensa. Kokonaisuudelle on eduksi, jos osapuolet käyttävät samaa nimeä projekteillensa. 

Katso projektisuunnitelmaohje. Tutkimusosapuolten suunnitelmat voidaan kuvata osana yhteistä hankesuunnitelmaa, mutta hakijat voivat tehdä myös oman tarkentavan projektisuunnitelmansa hakemuksensa liitteeksi.

Yhteishankkeen osallistujat eivät näe toistensa rahoitushakemusten sisältöä eivätkä myöskään rahoituspäätöksiä.

Rahoittajayritykset ja muut organisaatiot sekä In-kind-panoksilla yhteishankkeeseen osallistuvat tahot lähettävät osallistumisilmoituksensa erillisellä liitteellä eivätkä täytä omaa rahoitushakemusta. Osallistumisilmoitukset liitetään ko. hakijan liitteiksi, joiden projektille ne kuuluvat. Osa osallistumisilmoituksista voi olla useamman projektin yhteinen. Jakautuminen tulee esittää rahoitussuunnitelman yhteydessä.

Kukin hakijataho voi lähettää hakemuskokonaisuuden Business Finlandiin joko ennen hakuajan päättymistä tai silloin kun kaikki osallistujahakemukset ovat valmiita. Kokonaisuuteen kuuluvat hakemukset siirtyvät tuolloin Business Finlandiin käsiteltäviksi. Kulujen osoittaminen kokonaisuuteen liitettyihin tutkimuslaitosten projekteihin voi alkaa aikaisintaan siitä lähtien kun hakija on lähettänyt hakemuskokonaisuuden Business Finlandiin ja Business Finlandilla on käytettävissään kaikki projektin arviointiin tarvittava tieto. 

Ensimmäisen lähetyskerran jälkeen osallistujahakemuksia on mahdollista täydentää ja osallistujahakemuksiin on mahdollista liittää myös dokumentteja. Business Finland voi pyytää täydennyksiä hakemuksiin. Täydennyspyynnöstä tulee hakemuksen vastuuhenkilölle sähköposti-ilmoitus ja täydennyspyynnön sisältö näkyy hakemuksen jokaisella sivulla. Täydennys tehdään hakemuslomakkeella, joka lopuksi lähetetään uudestaan Business Finlandiin.

Co-Research-kokonaisuuteen voi liittyä uusia osallistujia hakemuskokonaisuuden ensimmäisen lähetyskerran jälkeen hakemusten käsittelyvaiheessa. Luvan jälkiliittymiseen antaa projektin pääkäsittelijä, rahoitusasiantuntija Business Finlandissa. Jälkiliittymiseen käytetään Co-Research-osallistujahakemusta. Yhteishankenimeä on käytettävä myös jälkiliittymisen yhteydessä.

Yrityksen ilmoitus projektiin osallistumisesta – Notification of participation in a project (docx)

Asiointipalveluun

Yhteinen hankesuunnitelma

Yhteishankkeella on oltava yhteinen hankesuunnitelma, jossa kokonaisuus on kuvattu.

• Laajempi yhteinen hankesuunnitelma liitetään dokumenttina osallistujahakemuksen liitteeksi.
• Yhteisen hankesuunnitelmanne pituus voi olla korkeintaan 20 sivua. Tämän lisäksi osapuolilla voi olla omat tarkentavat projektisuunnitelmat.

Kuvatkaa yhteisessä hankesuunnitelmassa konkreettinen toteutus ja resursointi:

• Mitä kansainvälisestikin tunnistettua merkittävää ongelmaa projektilla ratkaistaan? Mikä on sen taloudellinen ja yhteiskunnallinen merkitys? Mikä on Co-Research-projektin tutkimuksen rooli ongelman ratkaisemisessa, ja yritysosallistujien potentiaali tulosten hyödyntämisessä?
• Mitkä ovat Co-Research-yhteishankkeen ja siinä tehtävän yhteistyön tavoitteet? Miten seuraatte ja mittaatte tavoitteisiin pääsyä (esim. mitä olette saavuttaneet onnistuneen hankkeen päättyessä ja millä KPI-mittareilla saavutuksia mitataan)?
• Miten Co-Research-projekti edistää suomalaisten yritysten kansainvälisen liiketoiminnan kasvua ja uudistumista (laadullisesti ja määräisesti)?
• Ketkä toimijat ovat mukana yhteishankkeessa, millaista osaamista ne tuovat kokonaisuuteen ja mikä rooli niillä on? Ketkä hakevat Business Finlandin rahoitusta, ketkä ovat muutoin mukana hankkeessa (esim. in-kind-panostus tai julkista tutkimusta rahoittava yritys)? Lyhyt selvitys siitä, mitä eri osallistujat tuovat projektiin, mitä odottavat, ja millä budjetilla ja tavoitteilla ovat mukana.
• Mitä toimenpiteitä tehdään ja kuka tekee? Mitä on hankkeessa tehtävä tutkimustyö ja millaista liiketoimintaa se edesauttaa? Mitä yhteistyötä hankkeessa tehdään? Millaisia kansainvälisiä yhteistyösuunnitelmia on? Toteutuksen kuvaus (työpaketit, kuka tekee, mitä tekee, milloin tekee, mitä ovat syntyvät tuotokset ja tavoiteltavat tulokset), resurssit ja kustannukset (eri osapuolten oma työ, ostopalvelut).
• Miten yhteishankkeen tuloksia aktiivisesti levitetään ja hyödynnetään hankkeen aikana sekä sen jälkeen? Kuvaa toimenpiteet projektin tutkimustulosten levittämiseksi tiedekentässä (esim. työpajat, kongressiesitykset) sekä yrityksille (esim. seminaarit, artikkelit ja muut julkaisut). Sisällytä hyödyntämissuunnitelmaan myös julkaisusuunnitelma.
• Co-Research-projektin ohjausryhmä

Yrityksen ilmoitus projektiin osallistumisesta - Notification of participation in a project (docx)

Yhteistyösopimukset

Yhteishankkeiden osapuolten kannattaa tehdä keskinäinen yhteistyösopimus, jossa sovitaan muun muassa

• yhteishankkeen hallinnoinnista
• tulosten omistus- ja käyttöoikeuksien jakamisesta
• tiedonvaihdon periaatteista
• suurten hankintojen jakamisesta yhteishankkeeseen osallistuvien kesken
• vastuista, jos jokin osallistuja joutuu vetäytymään hankkeesta.

Yhteistyösopimuksia ei lähetetä Business Finlandiin, ellei niitä erikseen pyydetä.

Sopimusmalleja

Sopimusmallit on tehty eräiden yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyönä. Business Finland ei vastaa mallien sisällöstä, käytettävyydestä haluttuun tarkoitukseen tai niiden päivittämisestä, eikä ole sopimusosapuoli yhteistyösopimuksissa. 

• Joint action model agreement (en) Core
• Joint action model agreement (en) General clauses
• Joint action confidentiality agreement (en)
• Yhteishanke mallisopimus (fi) Ydinsopimus
• Yhteishanke mallisopimus (fi) Yleislausekkeet

Yhteishankkeen koordinointi ja raportointi

Isojen yhteishankkeiden koordinointi on vaativa tehtävä ja yhteishankkeisiin osallistuvien on osoitettava hankkeen johtamiseen riittävä ja tarpeellinen työaika sekä osaaminen. 

• Yhteishankkeen osallistujien tulee sopia keskenään, kuka hankkeen osallistujista koordinoi hankkeen valmistelua ja toteutusta. Hankekokonaisuuden koordinaattori edustaa yhteishanketta Business Finlandin suuntaan ja raportoi kokonaisuuden edistymisestä Business Finlandille (osana oman osaprojektinsa raporttia).
• Konsortio voi keskenään sopia, että koordinoinnista huolehtiva osallistuja laskuttaa muilta yhteishankkeen osallistujilta koordinoinnista aiheutuneita kustannuksia mm. sopimusneuvotteluihin liittyvien lakipalveluiden osalta. Kustannukset ovat hankkeen muiden rahoituksen saajien omissa projekteissa hyväksyttäviä kustannuksia. Yhteishanketta koordinoivan osallistujan tuottama palvelu on taloudellista toimintaa eikä osa koordinaattorin omaa projektia.
• Yhteishankkeen koordinointi ei kata organisaatiokohtaista sisäistä projektinhallintaa ja raportointia Business Finlandille. Rahoituspäätös on organisaatiokohtainen ja jokainen rahoituksen saaja vastaa rahoituspäätöksen kohteena olevan oman osaprojektinsa raportoinnista Business Finlandille. Hallinnon kustannukset sisältyvät osallistujan omassa projektissa yleiskustannuksiin

Yhteishankkeen osallistujat raportoivat sekä oman projektinsa että yhteistyön toteutumisesta pääsääntöisesti yhtä aikaa, rahoituspäätöksissä mainitun raportointiaikataulun mukaisesti. Samanaikainen raportointi helpottaa yhteishankkeen ja sen tavoitteiden seuraamista.

Hyväksyttävät kustannukset

Hyväksyttävät kustannukset julkisen tutkimuksen toteuttajan (tutkimusorganisaatio) projektille

Kaikkien syntyvien kustannusten on liityttävä projektin toteuttamiseen. Hyväksymme kustannukset rahoituskeskuksen julkisen tutkimuksen rahoituksen yleisten ehtojen mukaisesti. Hyväksyttäviä kustannuksia voivat olla:

• rahapalkat
• välilliset kustannukset (yleiskustannukset ja henkilösivukulut)
• matkakustannukset
• aine- ja tarvikekustannukset
• tutkimuslaitteet (ks. tarkemmat tiedot rahoitusehdoista)
• ostetut palvelut, jotka ovat edellytyksenä projektin toteutukselle

Projektille ei hyväksytä:

• vastikkeettomia menoja esim. apurahat, lahjoitukset, palkinnot
• taloudellisen toiminnan kustannuksia (ml. edustuskulut)
• mainos- tai markkinointikustannuksia

Tutkimusprojekteissa hyväksyttäviä kustannuslajeja voivat olla:

• palkat
• henkilösivukustannukset
• yleiskustannukset
• matkakustannukset
• aine- ja tarvikekustannukset
• laiteostot
• laitepoistot ja -vuokrat
• ostetut palvelut.

Jos rahoituksen saaja saa projektin aikana tai välittömästi sen päättymisen jälkeen tuloja myymästään projektissa syntyneestä prototyypistä, esittelyhankkeesta tai koetuotannon tuloksista, sen on raportoitava niistä viipymättä, viimeistään loppuraportin yhteydessä Business Finlandille. Jos tulot ovat merkittäviä, voimme jättää kaupalliseen toimintaan kohdistuvat kustannukset hyväksymättä.

Lue myös nämä ohjeet 

• Ohje hankintalain noudattamisesta Business Finlandin rahoittamissa projekteissa (pdf)
• Ohje avoimesta tieteellisestä julkaisemisesta (pdf)