Tässä skenaariossa suuret kriisit ravistelevat maailmaa ja globaalin sopimisen rooli kasvaa haasteisiin vastaamisessa. Globaaleja ilmastopolitiikan ohjauskeinoja otetaan vahvemmin käyttöön.
Teknologiajättejä ja datan käyttöä säännellään kansainvälisellä tasolla. Digietiikan merkitys korostuu kriisien kautta.
Demokraattinen sopimusyhteiskunta vahvistuu ja edustuksellisen demokratian suosio nousee erityisesti länsimaissa.
Kiinan neuvotteluvoima maailmassa vähenee, kun maan talous sakkaa ja sisäiset kriisit pahenevat. Eurooppa selviää kriiseistään. Brexitin jälkeen jäljellä olevat jäsenvaltiot tiivistävät rivejään. Euroopan Unionin voimakas keskinäisriippuvuus johtaa vähitellen liittovaltiokehitykseen. Talouskasvu on kuitenkin edelleen hidasta Euroopassa ja kapitalismin ja jatkuvan talouskasvun peruselementtejä arvioidaan entistä voimakkaammin. Degrowth-ajattelu kasvattaa suosiota.
Maailmaa ravistelevat kriisit heijastuvat Suomeen. Ekokriisit tuovat runsaat väestöliikkeet Eurooppaan ja Suomeen. Tämä tuo mukanaan runsaasti haasteita kotouttamisen suhteen. Maahanmuutto kuitenkin helpottaa Suomea riivaavaa työvoimapulaa.
Vuoteen 2030 mennessä Unionin sisämarkkinat ja yhteistyö ovat vahvistuneet, mikä luo mahdollisuuksia kansainvälistymistä hakeville suomalaisyrityksille.
Taloudellinen ja poliittinen ohjaus muuttaa myös Suomen elinkeinorakennetta tukemaan siirtymistä vähähiiliseen yhteiskuntaan.
ASENNEILMAPIIRI
Poliittinen ilmapiiri on vuosikymmenen loppuun mennessä tasoittunut. Europarlamenttivaalien äänestysaktiivisuus on noussut radikaalisti. EU-vastaiset liikkeet toimivat vastapainona liberaaleille globaaleille liikkeille. Valtaosa suomalaisista on kuitenkin EU-myönteisiä.
Vallan siirtyminen yhä enemmän EU:lle asettaa aluepolitiikan uuteen valoon. Kaupunkikehityksen korostuminen luo kitkaa kaupunkien ja maaseudun välille.
SÄÄNTELY-YMPÄRISTÖ
EU:n liittovaltiokehitys vie myös elinkeinoelämää koskevaa päätöksentekoa kauemmas. Erityisesti resurssi- ja energiatehokkuutta koskeva sääntely tiukentuu ja siirtyy EU-tasolle.
Datan eettisen käytön käytännöt leviävät ja ovat laajasti sovellettavissa eri toimialoilla myös Suomessa. Läpinäkyvä ja turvallinen datan hyödyntäminen luo mahdollisuuksia esimerkiksi Suomen terveysalan yrityksille, jotka pystyvät nyt hyödyntämään suomalaisia terveystietokantoja.
LUONNONVARAT
Metsien käytön sääntelyllä on suuria vaikutuksia Suomen metsäteollisuuteen, joka on siirtymässä kohti metsäresurssit ja kiertotalousajattelun yhdistävää korkeamman jalostusarvon metsäteollisuutta.
TYÖMARKKINAT
Työmarkkinajärjestöt kansainvälistyvät ja neuvotteluita pystytään käymään Euroopan tasolla ja osittain jopa globaalisti.
Suomalaiset tekevät töitä yhä vanhemmaksi ja työeläkkeen taso supistuu. Väestöliikkeiden myötä Suomen työikäisen väestön määrä jopa kasvaa hieman. Työllistämistoimien rooli työmarkkinoilla on suuri.
ETUJÄRJESTÖT
Etujärjestöjen vaikuttamistoiminta suuntautuu enenevissä määrin Euroopan suuntaan ja kansainvälisiin instituutioihin.
PÄÄOMA
Kansallinen innovaatio- ja tutkimusrahoitus siirtyy EU:lle, mikä vaikuttaa toimintaan suoraan myös Suomessa. Pitkän aikavälin strategiset hankkeet lisääntyvät ja valtaosa rahoituksesta menee ilmastonmuutoksen tuomien ongelmien ratkaisuun.
OSAAMINEN
Datan vastuullinen hallinta ja hyödyntäminen sekä yhteistyö- ja neuvotteluosaaminen korostuvat työelämätaitoina.
Ennakointiosaaminen korostuu, kun omat vaikuttamismahdollisuudet ovat hyvin vähäiset.
Tieteellinen ja tutkimuksellinen yhteistyö kukoistaa. Yhteistyöhankkeiden määrä on noussut radikaalisti ja yhteistyö on elinehto myös suomalaisille korkeakouluille ja yliopistoille.
Kouluissa opetetaan vähähiilisen kiertotalouden oppiainetta.
Vaikutukset
eri toimialoille
SDG-tavoitteet otetaan laajasti käyttöön yrityksissä kansainvälisen ohjauksen sekä omistajien, sijoittajien ja kansalaisten paineesta.
Kansainvälisten instituutioiden rooli raaka-aineiden jaossa korostuu. Ilmastonmuutoksen torjunnan ja luonnonvarojen teollisen käytön välillä vallitsee ristiriita. (Esimerkiksi metsien hävittämiskielto ja sertifioinnit.)
Ruokakriisin seurauksena puuvillan tuotanto loppuu, kun resurssit siirtyvät ruoantuotantoon. Urbaani ruoantuotanto lisääntyy ja ruokavaliot muuttuvat, kun esimerkiksi lihansyöntiä rajoitetaan haittaveroilla.
Puhtaasta vedestä tulee strateginen luonnonvara ja neuvotteluvaltti.
Kovan ympäristö- ja datasääntelyn seurauksena on hidas päätöksenteko ja taantuva talous. Degrowth-elämäntapa tekee välttämättömyydestä hyveen.
Kovan regulaation vuoksi energia- ja ympäristöteknologian kehitys on hidasta, mutta vakaata.
Päästövähennystoimia ja teknologiakehitystä ohjaavat voimistuva ilmasto- ja ympäristöverotus sekä tiukat ja kunnianhimoiset poliittiset päästövähennystavoitteet. Sääntely johtaa markkinoiden tehottomuuteen ja osaoptimointiin, mutta toisaalta luo kysyntää muun muassa älykkäälle energiateknologialle, vähähiilisille teollisuustuotteille, energian varastoinnin ja vähäpäästöisen liikenteen ratkaisuille sekä synteettisille polttoaineille. Myös teollisuuden vedenkäytön ratkaisuille syntyy aidot markkinat.
Julkinen innovaatiorahoitus ylläpitää eurooppalaisen teollisuuden uudistumiskykyä.
Pelkkä teknologian kehitys ei takaa siirtymää kohti vähähiilisempää yhteiskuntaa, vaan kaikkien toimijoiden on myös sopeuduttava maltillisempaan energiankulutukseen.
Vastuullisuuden korostuminen datataloudessa tuo kilpailuedun Euroopalle. Tämä houkuttelee osaajia ja investointeja Eurooppaan.
Regulaatio lisää luottamusta terveysdatan luovuttamiseen. Euroopassa saatavilla oleva data on tämän ansiosta muita alueita laadukkaampaa. Euroopassa luodaan harmonisoitu datapolitiikka, mikä mahdollistaa terveystietojen turvallisen siirron rajojen yli. EU perustaa yhteisen datapankin.
EU:n komissio tiukentaa datankäyttöä koskevaa sääntelyä vakuutusalalla pyrkimyksenään vähentää vastuun vierittämistä yksilölle ja vakuutusten hintojen karkaamista riskiryhmien ulottumattomiin.
Useissa maissa julkisen sektorin ja sääntelyn rooli terveydenhuollossa kasvaa. Vaikuttavuusperusteinen terveydenhuolto otetaan käyttöön monissa ikääntyvän väestön maassa.
Regulaatio ohjaa kulutustottumuksia ja kestävä kuluttaminen valtavirtaistuu. Kriisit ovat saaneet monet hyväksymään elintapojen ja -tason muutoksen.
Lähipalveluiden ja lähellä tuotettujen hyödykkeiden suosio kasvaa.
Haittaverot (mm. globaali hiilivero) ohjaavat kulutusta pois ilmastolle haitallisista tuotteista. Eettisyyteen ja tuotanto-olosuhteisiin kiinnitetään aikaisempaa enemmän huomiota ja epäeettiseksi koettuja toimijoita boikotoidaan laajasti. Ekologisuudesta tulee statussymboli ja erityisesti nuoret kuluttajat alkavat suosia elämyksiä tavaran sijaan.
Pitkään jatkuva talouden nollakasvu tukee lähimatkailutrendiä. Sääntelyn seurauksena lentoliikenne vähenee ja maata pitkin matkustaminen yleistyy.
Teknologiakehitystä ja datankäyttöä säännellään eettisillä perusteilla. Tietovuotoskandaalien jälkeen on syntynyt konsensus sääntelyn tärkeydestä. Yksilöistä kerättävän datan käyttöä esimerkiksi vakuutuspäätöksissä rajoitetaan.
Teknologiajättejä pilkotaan, mikä avaa mahdollisuuksia pienemmillekin toimijoille ja mahdollistaa uudenlaisia innovaatioita. Sääntelyn myötä pelikenttä on tasaisempi, mutta luo myös hidasteita teknologiakehitykseen.
Poliittisen päätöksenteon läpinäkyvyys kasvaa demokraattisissa valtiossa, kun keksitään uusia digitaalisen demokratian muotoja.
Kiinnostus poliittista päätöksentekoa kohtaan ja äänestysaktiivisuus nousevat demokraattisissa valtioissa.
Myös digitaalisen ekologian merkitys kasvaa, kun resurssit eivät enää riitä kaikkiin digitalisoituneen maailman palveluihin (digitaalinen hiilijalanjälki).