Tässä skenaariossa luottamus nykyisiin kansainvälisiin instituutioihin järkkyy.
Kansalaiset vaativat globaaleja vaikuttamismahdollisuuksia globaaleihin haasteisiin. Syntyy globaalien kansalaisaloitteiden foorumi ja suunta kohti tekoälyn ja algoritmien tekemää päätöksentekoa. Valta pirstaloituu ja vahvistunut digitaalinen heimoutuminen heikentää kansallisvaltion asemaa.
Työvoiman tarve vähenee radikaalin teknologiakehityksen myötä ja perinteinen palkkatyö menettää asteittain merkityksensä. Jakamistalous vahvistuu ja syntyy myös uusia ansaintamahdollisuuksia, kun yritykset aloittavat kilpajuoksun asiakkaiden henkilökohtaisesta datasta. Ihmiset oppivat hyödyntämään dataansa ansaintamielessä. Lopulta vain harvoilla on mahdollisuus irtautua digilaitteista. Syntyy uusi digikyvykkyyteen perustuva luokkajako.
Globaali talous matelee. Finanssimaailma järkkyy Brexitin jälkimainingeissa ja kuluttajaluottamuksen heiketessä. Kryptovaluutoista haetaan turvaa ja ne yleistyvät eri puolilla maailmaa. Kryptovaluuttojen luotettavuus lisääntyy ja ne korvaavat asteittain perinteisen keskuspankkirahan.
Suomea ravistelee vuosikymmenen alussa Euroopasta levinnyt talous- ja rahoituskriisi. Tämä pakottaa valtion tekemään leikkauksia palveluista ja sosiaaliturvasta. Valtion rooli heikkenee radikaalisti.
Suomi pystyy kilpailemaan laadukkaalla datalla sekä ilmastonmuutoksen näkökulmasta suotuisalla ilmastolla. Myös energian puhtaus ja hinta määrittävät yhä enemmän sijaintipäätöksiä.
ASENNEILMAPIIRI
Perinteiset puolueet ovat menettäneet merkityksensä. Muutosta ajetaan yhden asian kansanliikkeillä, jotka toimivat paikasta riippumatta digitaalisesti. On otettu käyttöön uusien teknologioiden mahdollistamia suoran demokratian keinoja. Tekoälyä hyödynnetään laajasti säädösten valmistelussa ja päätöksenteossa.
SÄÄNTELY-YMPÄRISTÖ
Kansallinen ja kansainvälinen sääntely vähenevät huomattavasti, mutta yritykset ovat jatkuvasti yksilöiden arvostelun kohteena alustoilla. Liikkeet, lakot ja boikotit leviävät nopeasti.
LUONNONVARAT
Datan lisääntyessä tiedetään yhä tarkemmin, missä materiaalit kiertävät. Suomessa tapahtuu jakamistalousalustojen läpimurto. Kiertotalouden innovaatioiden käyttöönotto lisääntyy myös palvelujen ja teollisuuden liiketoiminnassa.
TYÖMARKKINAT
Yritysten työvoiman tarve vähenee radikaalisti automaation seurauksena. Miniyrittäjyys lisääntyy, kun ihmiset ansaitsevat hyödyntämällä omaa dataansa. Työntekoon ja työttömyyteen liittyvät käsitteet ja rakenteet uudistuvat.
Työn merkityksen vähentyessä vähenee myös työmarkkinoiden ja työvoiman kustannusten rooli yritysten sijaintipäätöksissä.
ETUJÄRJESTÖT
Virtuaalitodellisuuden kehittyessä ja työnteon vähentyessä haja-asutuksen suosio lisääntyy. Perinteiset työmarkkinajärjestöt menettävät merkityksensä. Ihmiset järjestäytyvät globaaleilla alustoilla ja hakevat sieltä tukea työn murrokseen. Järjestöt löytävät itselleen uusia rooleja koulutustoiminnasta (esimerkiksi datan hallinta ja miniyrittäjyys).
Monen toimialan etujärjestöt katoavat toimialarajojen muovautuessa uudelleen.
PÄÄOMA
Pääomamarkkinoilla globaalit joukkorahoitushankkeet ovat kasvattaneet merkitystään huomattavasti. Kryptovaluutasta on tullut eräänlainen alustatalouden osake, jonka yksilö voi lunastaa jakamalla dataansa. Uudet teknologiat saavat helposti rahoitusta, mutta perinteisillä teollisuuden toimialoilla rahoituksen saaminen on haastavampaa, sillä tulevaisuus näyttäytyy epävarmana.
Euroopan finanssikriisi ulottuu myös Suomeen ja merkittäviä perinteisiä pankkeja kaatuu.
OSAAMINEN
Digikyvykkyyden merkitys kasvaa ja kaikille pyritään tarjoamaan datataloudessa selviytymiseen tarvittavat perustaidot. Datan hallintaan ja tekoälyyn liittyvän koulutuksen tarjoaminen lisätään opetussuunnitelmaan.
Kuluttaja-, asiakas- ja sijoittajapaine lisäävät bio- ja kiertotalouden kilpailukykyä. Tuotteiden valmistuksesta tulee läpinäkyvämpää. Alustojen ja datan avulla tiedetään, missä kierrätettävät materiaalit ovat.
Tieto mahdollistaa esimerkiksi ympäristöhaittojen hinnoittelun tuotteisiin. Myös hiilinielujen tarkka reaaliaikainen mittaaminen mahdollistuu, mikä vaikuttaa metsän hyödyntämiseen raaka-aineena.
Vain harvalla on varaa syödä aitoa lihaa tai kalaa ja keinotekoisesti tuotettu ruoka muodostaa valtaosan keskiluokan ruokavaliosta. Paikallislähtöisyyden suosio nousee ja kaupunkiviljely, takapihatuotanto ja lähiruoka ovat vallitsevia trendejä.
Edullinen teknologia mahdollistaa yhä useammalle kuluttajalle oman energiantuotannon, ja kuluttaja-tuottajien ja perinteisten energiayhtiöiden väliset ristiriidat kasvavat.
Energiasta tulee identiteettipoliittinen kysymys. Siirrytään omavaraistalouteen ja perustetaan lähienergiarinkejä ja energiaosuuskuntia. Palveluita markkinoidaan vahvasti dataan liittyvällä itsemääräämisoikeudella.
Valtiot menettävät otteen energiainfrasta ja energian runko- ja jakeluverkkojen kehittäminen jää teollisuuden harteille. Raskas teollisuus siirtyy halvimman energian ja parhaiten toimivien verkkojen perässä. Verkkojen suojaus kyberhyökkäyksiltä on teollisuudelle keskeinen kysymys.
Liikkumisen palvelullistuminen räjähtää kasvuun. Eliitti liikkuu omilla polkupyörillä ja vähäpäästöisillä kulkuneuvoilla dataverkon ulkopuolella. Suuret massat taas käyttävät isojen palveluntarjoajien digipohjaisia liikkumispalveluja. Julkisen hallinnon heikentyessä logistisen infran ylläpidosta ja kehittämisestä syntyy globaali ongelma.
Tekoälyn ja robotiikan käyttö terveydenhuollossa kehittyy harppauksin ja yleistyy. Yksilöt hallinnoivat omaa terveysdataansa ja voivat itse päättää, mitä mitataan ja mihin tietoa käytetään. Terveysdatasta maksaminen kasvattaa datan määrää, mutta samalla herää huoli datan laadusta.
Yksilön vastuu korostuu, kun teknologia ja mittaaminen on mahdollista halukkaille (ja varakkaille), muttei pakollista. Vakuutusyhtiöt tarjoavat etuja terveellisiä elämäntapoja noudattaville. Terveydenhuolto yksilöllistyy.
Myös ravinnonsaantia ja lääkitystä pystytään optimoimaan yksilöllisesti, ja yleistynyt 3D-printtaus haastaa lääkeregulaatiota. Yksilöllistämiseen perustuvat alustapohjaiset liiketoimintamallit kasvavat.
Yksilöllistyminen ja personoidut tuotteet yleistyvät ja kuluttajien valta kasvaa. Dataa käytetään vaihdannan välineenä ja sillä hankitaan palveluita ja tuotteita. Jakamistalousalustat tekevät läpimurron kuluttajien arjessa. Uusia ruoantuotannon teknologioita kehitetään vauhdikkaasti. Dataa käytetään kokonaisvaltaisesti ruuantuotannon optimointiin ja ruokahävikkiä onnistutaan vähentämään. Räätälöidyt ja yksilölliset ruokavaliot yleistyvät.
Kaupasta tulee turha väliporras ruoan ja kuluttajan välissä. Ruoka saapuu luovutetun datan pohjalta automatisoidusti kotiovelle.
Made to order – toimintamalli nousee esimerkiksi vaatetuotannossa, mikä vähentää valmiiden tuotteiden hävittämistä.
Itsenäisesti matkustavien osuus lisääntyy. Virtuaalimatkailun suosio kasvaa ja korvaa fyysistä matkustamista.
Toimeentulo jakautuu epätasaisesti. Vapaa-aika lisääntyy globaalisti, mutta ostovoima heikkenee.
MyData-liike vahvistuu. Datan arvo tunnistetaan erilaisissa liiketoimintaympäristöissä, sen vaihtaminen osakemarkkinoiden logiikalla mahdollistuu ja datapörssi syntyy. Yksilöt päättävät kenelle ja mihin käyttöön myyvät datansa, jota välittävät datameklarit. Teknologiakehityksen eettisyyttä ei valvota. Yksilöllistymisen, pirstaloitumisen ja heimoutumisen seurauksena syntyy minimarkkinoita, joilla pienetkin toimijat voivat menestyä. Lohkoketju-teknologioiden merkitys kasvaa ja niitä käytetään laajasti siellä, missä tarvitaan kolmannen osapuolen vahvistusta.
Useissa kaupungeissa otetaan käyttöön edistynyttä sensoriteknologiaa, mikä mahdollistaa esimerkiksi infrastruktuurikustannusten jyvittämisen yksilöille.
Käytössä on useita kryptovaluuttoja. Individualistisessa ja heimoutuneessa kulttuurissa myös valuutta ilmentää omaa identiteettiä. Yritykset saattavat tarjota palvelujaan vain tietyllä valuutalla ja näin käytännössä rajata joitain ryhmiä pois asiakaskunnastaan. Kryptovaluuttoihin siirtyminen lisää kyberhyökkäysten riskiä myös yksilötasolla.