Lääkkeen markkinoille saattaminen kestää useita vuosia ja jokainen uusi vaihe vaatii mittavampaa rahoitusta.
– Meillä tuotekehitys olisi tapahtunut paljon hitaammassa tempossa ilman EU:n tarjoamia rahoitusvaihtoehtoja. Olemme oppineet hakemaan EU-rahoitusta ja tulemme hyödyntämään sitä myös jatkossa, sanoo Faronin toimitusjohtaja Markku Jalkanen.
– Esimerkiksi Euroopan Innovaationeuvoston (EIC) rahoitus ei kaadu siihen, että kyseessä on pienen yrityksen alkuvaiheen innovaatiotoimintaan keskittyvä riskihanke. Tärkeintä on riittävän tasokas aihio, joka läpäisee tieteellisen asiantuntija-analyysin, kertoo Jalkanen.
Faronin saama ensimmäinen EU-rahoitus auttoi kattamaan sairaaloiden potilaskokeiden kuluja, kun keuhkovauriopotilaille kehitettyä Traumakine-lääkettä testattiin yhdeksässä EU-maassa kahden vuoden aikana.
– Saimme kuusi miljoonaa euroa, joka oli noin neljännes projektin kokonaisrahoituksesta. Meillä oli kliiniset johtajat Lontoon University College Hospitalista ja Torinon yliopistollisesta sairaalasta sekä mukana myös suomalainen tutkimusverkosto Turun Yliopiston vetämänä, sanoo Jalkanen.
Traumakinea testataan parhaillaan akuutin hengitysvaikeusoireyhtymän lisäksi myös COVID-19:n aiheuttamaan keuhkovaurion syntyyn.
EU-rahoitus on auttanut Lontoon ja Helsingin pörsseihin listautunutta Faronia houkuttelemaan myös yksityistä pääomaa.
Toinen Faronin lupaava tuote on syöpälääke Bexmarilimab, joka stimuloi ja vahvistaa syöpäpotilaan immuunipuolustusta kasvaimia vastaan.
– Tämän uuden syöpähoidon kehittämisen yhteydessä saimme tukirahoitusta EU:lta ja Business Finlandilta sekä pääomasijoituksen EIC Fundilta. Sijoittajat pitivät sitä merkittävänä saavutuksena, kun kaikki kolme elementtiä saatiin samaan yhtiöön, Jalkanen kertoo.
Tämän uuden syöpähoidon kehittämisen yhteydessä saimme tukirahoitusta EU:lta ja Business Finlandilta sekä pääomasijoituksen EIC Fundilta. Sijoittajat pitivät sitä merkittävänä saavutuksena, kun kaikki kolme elementtiä saatiin samaan yhtiöön.
Kesäkuussa 2020 EIC Accelerator -pilottiohjelma myönsi Faronille kaksivuotisen 2,5 miljoonan euron avustuksen, jolla tuetaan Bexmarilimabin tehoa mittaavan tutkimuksen jatkoa ja siihen liittyvän liiketoiminnan kehitystä. Syksyllä 2021 EIC teki pääomainvestoinnin Faroniin osana yrityksen uutta sijoituskierrosta.
– EIC:n lähtökohtana on, että sen tukirahan lisäksi myöntämä pääomarahoitus ruokkisi myös yksityisiä pääomia investoimaan yritykseen. EIC Acceleratorissa on tiukka seula ja sijoittajat kyllä katsovat sen meriitiksi, jos yritys on pystynyt sen läpi menemään. EU-projektit voivat myös täydentää Business Finlandin lainoitusta tai pääomarahoitusta, toteaa Jalkanen.
Business Finlandin rahoituksesta Bexmarilimabin kehitys on hyötynyt osana Helsingin yliopiston koordinoimaa Cancer IO-projektia, joka tuo yhteen suomalaisia immunoterapia-alan hankkeita. Projekti toteutetaan Helsingin ja Turun yliopistoissa, kolmessa yliopistosairaalassa, yhdessä keskussairaalassa ja kahdeksassa suomalaisessa yrityksessä.
Jalkanen kannustaa muitakin suomalaisia yrityksiä tarttumaan EU-rahoituksen tarjoamiin mahdollisuuksiin entistä aktiivisemmin ja aikaisemmassa vaiheessa.
– Suomi panostaa paljon rahaa Euroopan unioniin, joten kyllähän meidän kannattaa saada myös rahoitusta sieltä. Liian usein annetaan etumatkaa muille. Ja vaikka summat eivät olisi aina massiivisia, ne pienentävät riskiä ja mahdollistavat myös sen, että innovaatio pysyy Euroopassa.
Mitä Horisontti Eurooppa voisi tarjota sinun yrityksellesi?
Teksti: Sami Sallinen
Markku Jalkasen kuva: Faron Pharmaceuticals